1600-luvun alkupuolella vaikuttanut Kreivi Jacob De la Gardie oli tärkeä hahmo sekä Ruotsin, Suomen että Viron historiassa. Suomessa ja myös Virossa hänet tunnettiin nimellä Laiska-Jaakko – Laisk-Jaaguks, sillä Novgorodin piiritys kesti peräti kuusi vuotta.
Aikaansaamaton De la Gardie ei kuitenkaan missään tapauksessa ollut, vaan toimi lopulta muun muassa Ruotsin armeijan komentajana, Baltian kuvernöörinä ja valtiomiehenä.
Varhaislapsuutensa orvoksi jäänyt Jacob vietti Vääksyn kartanossa Kangasalla. Nuorena miehenä hän soti Puola-Liettuan joukkoja vastaan Liivinmaalla, ja oli myös vangittuna.
Sotataitoon hän perehtyi syvemmin Alankomaissa Morits Oranialaisen (Maurits van Oranje) armeijassa. Van Oranje oli merkittävä sodankäynnin modernisoija, joka kehitti etenkin kevyemmän jalkaväen taktiikoita. De La Gardie toi näitä ajatuksia Ruotsiin ja sen hallitsemaan Suomeen, jonka joukkojen komentaja hän oli 1608 alkaen.
Vuosina 1619 hän toimi Viron kuvernöörinä sekä Tallinnan linnoituksen ja läänin varajohtajana. Hän myös omisti Baltiassa useita kartanoita ja maatiloja.
Suomessa De la Gardieta muistetaan muun Pietarsaaren kaupungin ruotsinkielisessä nimessä Jakobstad. Ruotsin Solnaan De la Gardielle rakennettiin Ulriksdalin linna vuonna 1644, kun hän toimi Ruotsin linnapäällikkönä.
Linna on nykyisin valtiollinen muistomerkki ja sen alueella on myös Ulriksdalin linnanteatteri ja linnankappeli, Ulriksdalin majatalo sekä talvipuutarha. Jacob De La Gardien arkistoa säilytetään Tarton yliopiston kirjastossa.
Kuva: Nationalmuseum, tuntematon maalari, vuodelta 1606.
